Kaupunkitarhaus https://kaupunkitarhaus.fi Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry Tue, 02 Jan 2024 14:08:16 +0000 en-GB hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.3.3 https://kaupunkitarhaus.fi/st/wp-content/uploads/2022/01/cropped-st-favi-32x32.png Kaupunkitarhaus https://kaupunkitarhaus.fi 32 32 Liity jäseneksi https://kaupunkitarhaus.fi/liity-jaseneksi/ https://kaupunkitarhaus.fi/liity-jaseneksi/#respond Thu, 16 Mar 2023 08:59:55 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=621 Stadin tarhaajat ja hunajafrendit on helsinkiläinen paikallisyhdistys, johon voit liittyä samalla kun liityt Suomen Mehiläishoitajien Liiton jäseneksi. Jäseneksi liittyminen kannattaa, pääset nauttimaan SML:n jäseneduista sekä Stadin tarhaajien toiminnasta; jäsenilloista, retkistä ja muusta.

Liity jäseneksi, siirry täyttämään lomake SML:n sivuilla.

Paikallisyhdistys Stadin tarhaajat ja hunajafrendit jäsenmaksu on 18€/vuosi.

]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/liity-jaseneksi/feed/ 0
Vuoden lähiruokateko 2023 ehdokkuus https://kaupunkitarhaus.fi/vuoden-lahiruokateko-2023-aanestys-kaynnissa/ https://kaupunkitarhaus.fi/vuoden-lahiruokateko-2023-aanestys-kaynnissa/#respond Mon, 27 Feb 2023 11:25:09 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=611 Stadin tarhaajat ja hunajafrendeillä oli kunnia tulla valituksi Vuoden lähiruokateko 2023 ehdokkaaksi. Vaikka emme pärjänneet kisassa sai yhdistyksemme paljon hyvää mainetta hienossa seurassa.

Onnea voittajille! 🐝🐝🐝

Vuoden lähiruokateko 2023 -palkinto on myönnetty Jyväs-Hampulle

]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/vuoden-lahiruokateko-2023-aanestys-kaynnissa/feed/ 0
Kurssit https://kaupunkitarhaus.fi/kurssit/ https://kaupunkitarhaus.fi/kurssit/#respond Thu, 08 Sep 2022 12:34:16 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=363 Mehiläistarhauksen peruskurssi (Espoo)

Aika: 01.02.2024–10.08.2024
Paikka: Omnia Espoon keskus, Kirkkokatu 16 A
Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot

Mehiläistarhauksen perusteet (Helsinki)

Aika: 04.02.2024–24.11.2024
Paikka: Etelä-Helsingin Kansalaisopisto, Iso Roobertinkatu 20–22
Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot

SML:n koulutus ja kurssit

Lisää tietoa Suomen Mehiläishoitajain liiton sivuilta peruskursseista, seminaareista ja muista alan tapahtumista.

Neuvojan ajankohtaistunnit

Suomen Mehiläishoitajan Liiton neuvojan ajankohtaistuntien nauhoitteet kuunneltavissa arkistosta SML:n sivuilla.

]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/kurssit/feed/ 0
Opetuspesät talviteloilla https://kaupunkitarhaus.fi/ilmoittaudu-kesan-2022-pesakaynneille/ https://kaupunkitarhaus.fi/ilmoittaudu-kesan-2022-pesakaynneille/#respond Wed, 22 Jun 2022 07:29:32 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=573 Opetuspesät on viety talviteloille. Yhdistyksemme etsii uusia tarhapaikkoja opetuspesillemme. Vinkkejä sopivista opetustarhapaikoista otetaan mieluusti vastaan.

Kesän 2022 pesäkäynnit

Stadin tarhaajat järjesti kaikille avoimia pesäkäyntejä kesän 2022 aikana Pauligin huvilan pihapiirissä sijaitsevilla opetuspesillä, Mechelininkatu 36.

Pesäkäynneille saattoi osallistua, vaikka aiempaa kokemusta ei olisi.

]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/ilmoittaudu-kesan-2022-pesakaynneille/feed/ 0
10-vuotisjuhla­seminaari https://kaupunkitarhaus.fi/10-vuotisjuhlaseminaari/ https://kaupunkitarhaus.fi/10-vuotisjuhlaseminaari/#respond Tue, 14 Sep 2021 09:56:00 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=465 Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Karjalatalolla Helsingissä lauantaina 9.10.2021. Seminaari ja kahvitilaisuus olivat ilmaisia kaikille.

10-vuotisjuhlaseminaarin ohjelma

  • 13:00 Juhlan avaus, puheenjohtaja Sanna Kängsep
  • 13:05 Helsingin kaupungin tervehdys, apulaispormestari Anni Sinnemäki
  • 13:15 SML:n tervehdys, puheenjohtaja Hannu Luukinen
  • 13:25 Stadin tarhaajien perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Merja-Riitta Laurila kertoo meille kaupunkitarhauksen historiasta otsikolla Raastuvan penkiltä osaksi Helsingin kaupunkikulttuuria. Stadin tarhaajat ja mesila.fi.
  • 14:15 Kaupunkitarhauksen tulevaisuus, Aapo Reuter. Humblebee Housing Project.
  • 15:00 Kahvitauko ja hunajamaistelu
  • 15:30 EKM-rokotetta mehiläisille kehittänyt tutkijatohtori Dalial Freitak kertoo meille työstään mehiläisten terveyden ja rokotekehittelyn parissa (luennosta jaetaan tiivistelmäkäännös, ja keskustelua tulkataan tarvittaessa).
    Maailman ensimmäinen hyönteisrokote suojaa mehiläisiä taudeilta.
  • 16:30 Kimalaiset jalkapalloilemaan opettanut tutkijatohtori Olli Loukola esittelee meille uusimpia tutkimuksia mesipistiäisten älykkyydestä ja ongelmanratkaisukyvystä. Maailmankuulu kimalaistutkija: Tiedon jakaminen kunniaan.
  • 17:30 Palkitsemiset ja muistamiset. Tilaisuuden päätös, puheenjohtaja Sanna Kängsep.

Iltajuhla

Seminaari päättyi iltajuhlaan.

  • Tervetuliaismalja
  • Ruokailu (Juhla buffet)
  • Musiikista vastasi haitaristi Joose Ojala, sekä panhuilusti Helena Taskila.

]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/10-vuotisjuhlaseminaari/feed/ 0
Mehiläisparvi stadissa https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisparvi-stadissa/ https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisparvi-stadissa/#respond Wed, 10 Jun 2020 11:57:38 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=452 Kaupunkitarhaajan huolena on hoitaa mehiläisten luontainen parveilu hallitusti.

Lue Merja-Riitta Laurilan blogi-teksti Parveilua ja parinvaihtoa. Siinä kerrotaan miksi mehiläiset parveilevat miellellään ja varsinkin kesäkuussa.

Suomen mehiläishoitajain liiton sivuilta löytyy lista parvien kiinniottajista.

Parvipalvelu

Mehiläisparvet.fi sivustolla voit ilmoittaa löytämäsi mehiläisparven. Ilmoituksestasi tiedon saavat sähköpostiinsa lähialueen mehiläistarhaajat jotka huolehtivat mehiläiset takaisin tarhalle.

Mehiläistarhaajan kannattaa ilmoittautua palveluun. Silloin saat tiedon lähialueellesi merkatuista parvista, ja voit halutessasi varata parven noudettavaksi.

Mehiläisparvet.fi parvipalvelu kattaa koko Suomen.

Parvi päiväkodin pihlajassa Tammistossa. Kuva Georg ja Eeva Isonkarhun Hunajaa.
]]>
https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisparvi-stadissa/feed/ 0
Periaatteet ja toimintatapamalli mehiläistenpidolle Helsingissä https://kaupunkitarhaus.fi/periaatteet-ja-toimintatapamalli-mehilaistenpidolle-helsingissa/ https://kaupunkitarhaus.fi/periaatteet-ja-toimintatapamalli-mehilaistenpidolle-helsingissa/#respond Wed, 11 Mar 2020 10:08:37 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=393
  • Valmisteleva taho: Helsingin kaupunki, Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu
  • Hyväksyjätaho ja päivämäärä: Kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtaja, 15.1.2020
  • Liittymät muihin toimijoihin: Mehiläistenpidon lupiin liittyvistä järjestelyistä vastaavat kaupunkiympäristön toimialalla Kaupunkitila ja maisemasuunnittelu, Palvelut ja luvat palvelun Alueiden käyttö ja Ympäristöpalvelun Elintarviketurvallisuusyksikkö. Helsingin pelastuslaitoksen Eläinpelastusyksikkö avustaa hätätilanteissa.
  • Linjauksen voimassaolo: Periaatteet ovat toistaiseksi voimassa.
  • Johdanto

    Mehiläistenpito on yhä suositumpaa kaupungeissa. Kaupunkialueella on mehiläisille monipuolista kasvilajistoa puistoissa, istutuksissa, kukkaniityillä, viljelypalstoilla, siirtolapuutarhoissa ja pientalojen pihoilla. Mehiläiset toimivat tehokkaina hyötykasvien pölyttäjinä pihojen ja puutarhojen marja- ja hedelmätarhoissa sekä kaupunkiviljelyksillä. Sen lisäksi ne tuottavat maukasta hunajaa ja mehiläisvahaa.

    Helsingin kaupunki haluaa edistää mehiläistenpitoa mahdollistamalla pienimuotoisen mehiläistarhauksen kaupungin yleisillä alueilla. Mehiläistenpito on sallittua Helsingin kaupungin yleisillä alueilla ja kaupungin rakennuksissa tietyin edellytyksin. Tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä mehiläistenhoito vaatii maaseutuympäristöihin verrattuna tarkempaa tarhapaikan suunnittelua ja kaupunkilaisten huomioonottamista. Sosiaalisten ongelmien ja häiriöiden välttämiseksi ihmisten hyvinvointi asetetaan mehiläisten optimiolosuhteiden edelle. Kaupungissa kannattaa suosia lauhkeita mehiläiskantoja ja -rotuja, joiden parveilutaipumus ei ole voimakas.

    Periaatteiden ja toimintatapamallin tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää mehiläisten pidosta kiinnostuneiden kaupunkimehiläishoitajien alkutaivalta uusia pesäpaikkoja haettaessa kaupungin yleisille alueille. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön yhteisesti sovittu toimintatapa ja sopia vastuut kaupungin sisällä toimivien yksiköiden ja vastuuviranomaisten kesken. Seuraavassa esitellään lyhyesti mehiläistenpidon erityispiirteitä kaupunkioloissa ja Helsingin yleisillä alueella, kerrotaan lupamenettelystä ja tarvittavista lomakkeista ja yhteistyötahoista.

    Mehiläistenpidon edellytykset kaupungissa

    Maanomistajan lupa yleisillä alueilla

    Mehiläistenpitoon tarvitaan maanomistajan lupa. Helsingin kaupungin omistamille yleisille alueille lupaa haetaan Alueiden käyttö-yksiköstä (Kaupunkiympäristön toimiala, Palvelut- ja luvat).

    Siirtolapuutarha-alueilla ja viljelypalsta-alueilla luvan hakija on ensisijaisesti mehiläistenhoitaja, jolla on alueen toiminnasta vastuussa olevan yhdistyksen suostumus pesien sijoittamisesta siirtolapuutarha-alueelle tai palsta-alueelle. Pesät sijoitetaan puutarha- ja palsta-alueiden yleisille alueille, joiden kunnossapito- ja ylläpitovastuu on kaupungilla. Jos yksittäisellä siirtolapuutarhatontilla halutaan pitää mehiläisiä, asiasta tulee neuvotella alueen yhdistyksen kanssa, mutta lupaa ei tällöin haeta alueiden käytöstä.

    Mehiläistenpitoa varten kaupungin yleisillä alueilla täytetään lupahakemus pdf.

    Tarhapaikan valinta

    Yleiset alueet: siirtolapuutarhat, viljelypalstat, puistot, maisemapellot, kaupunkiniityt

    Eläintenpitäjä ehdottaa lupaa hakiessa mahdollista tarhapaikkaa/-paikkoja mehiläistenpitoa varten. Tarhapaikan hyväksyy tai hylkää kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun luontoasiantuntija yhdessä alueellisen yksikön aluesuunnittelijan kanssa tai mahdollisuuksien mukaan ehdottaa mahdollista uutta soveliasta tarhapaikkaa lähiympäristöstä. Alueiden käyttö tarkistaa hakijan tiedot ja laatii alueiden käyttöluvan mehiläistenpitoa varten. Tavoitteena lupia annettaessa on kaupunkilaisten ja mehiläisten mahdollisimman turvallinen yhteiselo.

    Lupakäytännöt yleisillä alueilla

    Kaupungin luvissa mehiläistenpidosta yleisillä alueilla on seuraavia ehtoja:

    • Korostetaan eläintenpitäjän omaa vastuuta eläinten hoidosta, pitopaikan siistinä pitämisestä ja yleisen turvallisuuden takaamisesta.
    • Lupa annetaan vain tietylle määrälle pesiä ja mehiläisiä (korkeintaan 5 pesää/pitopaikka); toiminta on harrastuspohjaista, ei tuotantomehiläistaloutta.
    • Aloitteen pitopaikan sijainnista tekee hakija, mutta kaupunki joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen ja tarvittaessa ehdottaa vaihtoehtoista pitopaikkaa.
    • Pesä on varustettava eläintenpitäjän nimellä ja yhteystiedoilla.
    • Rekisteröinti Ruokavirastoon on edellytys luvan saannille. Alkutuotantotapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Ympäristöpalvelun Elintarviketurvallisuus-yksikköön ja aina kun pesien määrä on suurempi kuin 2 pesää.
    • Lupa on toistaiseksi voimassa/ tai se tehdään määräajaksi (3–5 vuotta), 3 kk irtisanomisajalla.
    • Mehiläistenpidon päättymisestä tulee ilmoittaa alueiden käyttöön kirjallisesti irtisanomisilmoituksella.
    • Pitopaikasta ei peritä vuokraa.
    • Mehiläistenpito ei edellytä mehiläishoitajan peruskurssin suorittamista, mutta sitä suositellaan.

    Liitteessä 2 on alueiden käytön laatima vuokrauspäätöksen malli mehiläistenpitoon yleisellä alueella. Vuokrauspäätös toimii mallina, kun myönnetään uusia päätöksiä mehiläistenpidosta Helsingissä. Mallissa on ns. perusehdot ja tarvittaessa päätöksiin voidaan liittää erityisehtoja, kuten esimerkiksi tuleeko pesät aidata. Päätöksissä ei vaadita mehiläiskurssipätevyyttä. Päätöksissä ei puututa mehiläisrotukysymyksiin, eikä muihin mehiläisten hyvinvointiin liittyviin asioihin. Päätös on ainoastaan maanvuokraussopimus tiettyyn käyttötarkoitukseen.

    Tontit, pihat (yksityispiha, kaupungin vuokratontti, siirtolapuutarhatontti)

    Omalla tontilla tai pihalla tapahtuva mehiläistenpito tulee rekisteröidä Ruokavirastoon ja tehdä alkutuotantoilmoitus kaupungin Elintarviketurvallisuus-yksikköön, jos hunajaa tai vahaa myy oman perhekäytön ulkopuolelle.

    Kaupungin omistamat rakennusten katot ja terassit

    Toimitaan kuten tonteilla ja pihoilla.

    Ilmoitukset mehiläistenpidosta viranomaisille

    Rekisteröinti Ruokavirastoon

    Asiakkaan mehiläistenpitopaikka tulee rekisteröidä Ruokavirastoon ennen eläintenpidon aloittamista ko. pitopaikassa. Pitopaikkana tarkoitetaan:

    • Paikkaa, jossa eläimiä pidetään
    • Kaupungissa pitopaikkana on joko rakennus tai maa-alue (piha, puisto, laidun)

    Ruokavirasto antaa pitopaikalle yksilöidyn pitopaikkatunnuksen. Asiakkaan pitopaikan rekisteröi eläinten omistaja tai haltija. Rekisteröinti tehdään Ruokaviraston lomakkeella (liite 3, Pitopaikan rekisteröinti-/muutosilmoitus, mehiläiset ja kimalaiset; docx tai pdf tai epr.ruokavirasto.fi). Myös pitopaikan muutokset ja toiminnan lopettaminen ilmoitetaan samalla lomakkeella. Rekisteröinnissä ilmoitetaan pesien lukumäärä, tuotantomuoto esim. pölytyspalvelu tai hunajantuotanto, pitopaikan sijaintitiedot sekä eläinten pitäjän yhteystiedot.

    Alkutuotantoilmoitus kaupungin Elintarviketurvallisuus-yksikköön

    Hunajantuottaja vastaa tuottamansa ja myymänsä hunajan elintarviketurvallisuudesta. Hunajantuottajan tulee pitopaikkarekisteröinnin lisäksi tehdä kaupungille, Elintarviketurvallisuus-yksikköön alkutuotantoilmoitus, mikäli hän myy tai lahjoittaa tuottamaansa hunajaa oman perhepiirin ulkopuolelle (Liite 4 kaupungin alkutuotantolomake pdf). Alkutuotantoilmoituksen käsittely on ilmainen.

    Lisäksi tulee tehdä ilmoitus elintarvikehuoneistosta, mikäli ostaa lingottavaksi ja pakattavaksi toisen toimijan tuottamaa hunajaa tai myy suoraan yksityisille kuluttajille hunajaa yli 2 500 kg vuodessa.

    Hunajan tuotanto on alkutuotantoa, jossa tulee noudattaa alkutuotantoasetuksen 1368/2011 vaatimuksia. Ruokavirasto ohjeistaa asetuksessa annetuista helpotuksista: ”Jos tuottaja myy vuosittain hunajaa korkeintaan 2 500 kg suoraan kuluttajalle ja/tai toimittaa korkeintaan 2 500 kg vähittäismyyntiin, saa tuottaja helpotuksia alkutuotantoasetuksen 1368/2011 vaatimuksista. Tuottajalla ei tarvitse olla kirjallista omavalvonnan kuvausta eikä tarvitse teettää hunajan käsittelyyn käytettävien välineiden pesuveden laatututkimuksia.”. Tiedustelut hunajantuotantoon liittyvistä alkutuotantokysymyksistä voi ohjata elintarviketurvallisuus@hel.fi sähköpostiin.

    Tarttuvien eläintautien leviämisen estämiseksi on tärkeää, että viranomaiset tietävät, missä pesät sijaitsevat. Ruokavirasto kerää rekisteriä pitopaikoista ja rekisteri on kunnan elintarvikeviranomaisten käytössä. Alkutuotantotoiminnan lopettamisesta tulee myös ilmoittaa Elintarviketurvallisuus-yksikköön.

    Kaupunki ei ylläpidä mehiläistenpitäjistä erillistä rekisteriä. Ruokavirastosta saa tarvittaessa tiedot eläintenpitäjistä. Alueiden käyttö lähettää kaikista uusista luvista/vuokrauspäätöksistä sekä mehiläistenpidon päättymisestä tehdyn irtisanomisilmoituksen kopion luontoasiantuntijalle (Kymp/Kaveri) ja YMP/Elintarvikeyksikköön. Samaa käytäntöä noudatetaan siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen lupien osalta.

    Hakuprosessi

    • Yhteydenotot ohjataan Palvelut ja luvat -palveluun joko Ympäristöpalvelun Elintarviketurvallisuus -yksikköön tai Alueiden käyttöön riippuen siitä, koskeeko mehiläistenpito yksityisiä tontteja ja rakennuksia tai pesien pitoa kaupungin yleisillä alueilla. Jos asiakas hakee lupaa pitää pesiä yleisillä alueilla, alueiden käytöstä otetaan yhteys Alueellisen suunnittelun yksikköön, jossa otetaan kantaa esitettyihin paikkoihin ja niiden soveltuvuuteen eläintenpitoon.
    • Jos kyse on omalla tontilla tai rakennukseen liittyvästä mehiläistenpidosta ja toimintaan liittyy alkutuotanto ilmoitustarvetta, yhteys suoraan Elintarviketurvallisuus-yksikköön.
    • Virallinen rekisteröinti tehdään Ruokavirastolle (lomake; docx tai pdf tai epr.ruokavirasto.fi) ja alkutuotantoilmoitus Elintarviketuvallisuus-yksikköön.
    Prosessikaavio mehiläistenpitopaikan hakumenettelystä yleisillä alueilla Helsingissä. Yksinkertaistettu kaavio
    Kaupungin sisäinen prosessi
    Ohjeet hakijalle

    Mehiläisten hoitajan velvoitteet ja vastuut

    Mehiläisten kanssa toimiminen vaatii tietoa, taitoa ja pitkäjänteisyyttä. Kaupunki ei edellytä mehiläistenhoitokurssin suorittamista, mutta suosittelee perustaitojen hankkimista kursseilta, jotta minimoidaan riskit kaupunkiympäristössä. Mehiläistenhoidon peruskursseja järjestäviä tahoja ovat mm. Suomen mehiläishoitajien liitto ja paikalliset mehiläishoitajien yhdistykset ja opistot. Kaupunkioloissa on suositeltavaa hankkia lauhkeita mehiläiskantoja, joiden parveilutaipumus ei ole voimakas.

    Mehiläisten hyvinvoinnin turvaaminen

    Tarhamehiläinen eli kesymehiläinen on kotieläin. Sopivalla tarhapaikan valinnalla ja pesien hyvällä hoidolla turvataan mehiläisyhdyskunnan hyvinvointi. Hyvällä mehiläistarhapaikalla on:

    • tuulensuoja vallitsevien tuulten puolella
    • lämmintä ja aurinkoista
    • vähän puustoa
    • kuiva maapohja; ei painanteisiin, joihin kertyy seisovaa vettä
    • pesän suuaukko kohti kaakkoa ja avoin horisontti itään päin, koska aamuaurinko herättää mehiläiset
    • paljon kukkivia kasveja, joista mehiläiset saavat mettä ja siitepölyä. Mehiläiset keräävät mettä n. 2 kilometrin säteeltä pesästä.
    • puhdas vesilähde lähellä pesää; luontainen vesilähde tai vesiastia, jossa oksia tai sammalta estämässä mehiläisten hukkuminen
    • helppo kulkuyhteys hoitajalle
    • hoitajan yhteystiedot hyvin näkyvillä esim. pesärakenteeseen kiinnitettynä

    Pesän suuaukko sijoitetaan niin, että mehiläisillä on esteetön lentoon pääsy pesän suulta ylöspäin. Suuaukko sijoitetaan poispäin yleisiltä kulkuväyliltä ja teiltä. Aita tai pensas pesän edessä pakottaa mehiläiset lentämään suoraan ylöspäin, jolloin mehiläiset häiritsevät ohikulkijoita mahdollisimman vähän. Mehiläisten lentokausi ajoittuu Suomessa maalis–huhtikuulta lokakuulle.

    Tarhaamisessa huomioitavaa kaupunkialueella

    Tiiviissä kaupungissa tulee huomioida mehiläistenpidon aiheuttamat mahdolliset riskit. Tarhapaikan valinnalla, pesien turvallisella sijoittelulla maastoon sekä pesien hyvällä hoidolla on keskeinen merkitys. Hyvinvoivalla mehiläisyhdyskunnalla on harvoin tarvetta lähteä parveilemaan.

    Ilkivallan välttämiseksi tarhapaikka tulee sijoittaa huomaamattomasti maastoon. Pesät merkitään hyvin, jotta pesien tarkoitus (mehiläistenpito) ei jää epäselväksi. Pesiä ei saa sijoittaa päiväkotien, koulujen ja leikkipuistojen lähimaastoon. Mikäli mehiläispesät ovat avoimella paikalla yleisillä alueilla esim. puistoissa, tulee mehiläisistä varoittaa kyltein. Kylttien laatimisesta ja ylläpidosta vastaa eläintenpitäjä. Kylttien sijoittaminen maastoon sovitaan yhdessä maanomistajan edustajan kanssa (Alueiden käyttö -yksikkö). Lisätietoja kaupunkitarhauksesta www.kaupunkitarhaus.fi

    Pesien merkintä

    Tarhapaikka ja pesät merkitään näkyvästi eläintenpitäjän yhteystiedoilla.

    Tarhapaikan siistinä pitäminen

    Tarhapaikka ja pesien lähiympäristö pidetään siistinä. Erityisesti pesäaukon suun ympäristö tahriintuu keväisin mehiläisten ulosteesta, mikä huomioidaan sijoittelussa. Pesien siivoamisen yhteydessä kertyneet jätteet ja kuolleet mehiläiset kuljetetaan pois tarhapaikalta. Mehiläistenpitoon ja mahdolliseen hunajankorjuuseen liittyviä tarvikkeita ei saa säilyttää tarhapaikalla. Tarhaamisen loputtua kaikki pesät tarvikkeineen viedään pois ja alue siistitään.

    Parveilun varalle

    Parveilun ehkäisy vaatii mehiläishoitajan aktiivisuutta pesän hoidossa ja yhdyskunnan tarkkailussa. Tietyt mehiläisrodut ja -kannat ovat parveilualttiimpia kuin toiset. Mehiläisparven pyytäminen on ensisijaisesti pesien omistajan vastuulla. Suomen mehiläishoitajien liitolla on selkeät ohjeet parveilevien mehiläisten varalle (hunaja.net/kysy-meilta/loysitko-mehilaisparven/). Sivuilla on paikkakuntakohtainen, helppokäyttöinen karttahaku, jolla parvien kiinniottajia voi hakea. Tarhaajat siirtävät tai hävittävät ainoastaan kesymehiläisiä, ei villimehiläisiä, kimalaisia tai ampiaisia eikä niiden pesiä. Parvien kiinniotto on lähtökohtaisesti maksutonta toimintaa. Pyytäjät saavat työstään palkkiona karanneen mehiläisparven. Helsingin alueella on kymmenkunta palveluun ilmoittautunutta mehiläisparvien kiinniottajaa (tilanne syyskuussa 2019).

    Kaupungissa karanneen parven pyytämiseen voi tarvittaessa hälyttää myös Helsingin pelastuslaitoksen Eläinpelastusyksikön, mikäli mehiläisparvien kiinniottajia ei ole käytettävissä. Yhteys otetaan tällöin Tilannekeskuksen kautta (avoinna 24 h/vrk). Hankalinta pyydystäminen on rakennusten seinärakenteista ja savuhormeista ja siksi erityisesti kaupunkioloissa parveilun ehkäisytoimet ovat tärkeitä.

    Eläinten hyvinvointi- ja eläintautivalvonta

    Elintarviketurvallisuusyksikkö tekee eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa. Myös mehiläiset kuuluvat eläinsuojelulain piiriin ja tuottajalla on vastuu huolehtia mehiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Eläintenpitäjän tulee ilmoittaa Elintarviketurvallisuusyksikköön tai Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, mikäli epäilee lainsäädännöllisesti vastustettavaa eläintautia, kuten esikotelomätää.

    Lisätietoa

    ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/hunaja/.

    https://hunaja.net/mehilaistarhaus/mehilaishoitajan-velvollisuudet-viranomaisille/

    Suomen mehiläishoitajien liitto SML ry on laatinut Ruokaviraston hyväksymän hyvän käytännön ohjeen mehiläistarhaukseen. Siinä on mehiläistarhauksesta elintarvikehygienian, eläinsuojelun ja eläintautiasioiden kannalta koottu keskeiset asiat hyväksi tietopaketiksi.

    Liitteet, linkit 

    Liite 1. Alueiden käytön lupahakemuslomake, Helsingin kaupunki www.hel.fi/static/hkr/luvat/hakemus_alueidenkaytto.pdf

    Liite 2. Vuokrauspäätösmalli mehiläistenpitoon Helsingissä, Alueiden käyttö 

    Liite 3. Ruokaviraston lomake: Pitopaikan rekisteröinti-/muutosilmoitus (mehiläiset ja kimalaiset) docx tai pdf tai epr.ruokavirasto.fi

    Liite 4. Alkutuotantoilmoitus kaupungin Elintarviketurvallisuusyksikkö https://www.hel.fi/static/ymk/lomakkeet/el_lomakkeet/ymk_ilmoitus_alkutuotantopaikasta.pdf

    Liite 5. Mehiläistenpidosta vastaavat tahot kaupungin organisaatiossa.

    ]]>
    https://kaupunkitarhaus.fi/periaatteet-ja-toimintatapamalli-mehilaistenpidolle-helsingissa/feed/ 0
    Mahtuvatko tuottava maatalous ja mehiläistarhaus samalle pellolle? https://kaupunkitarhaus.fi/tuottava-maanviljely-ja-mehilaistarhaus-samalla-pellolla/ https://kaupunkitarhaus.fi/tuottava-maanviljely-ja-mehilaistarhaus-samalla-pellolla/#respond Thu, 23 Jan 2020 11:27:59 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=374 Katso syyskuussa 2019 Lähiruokamessuilla pidetyn Pelasta pölyttäjät -paneelikeskustelun tallenne.

    ]]>
    https://kaupunkitarhaus.fi/tuottava-maanviljely-ja-mehilaistarhaus-samalla-pellolla/feed/ 0
    Käytännönläheiset neuvot kaupunkitarhaukseen https://kaupunkitarhaus.fi/kaytannonlaheiset-neuvot-kaupunkitarhaukseen/ https://kaupunkitarhaus.fi/kaytannonlaheiset-neuvot-kaupunkitarhaukseen/#respond Mon, 18 Nov 2019 10:23:05 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/?p=369 Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n käytännönläheinen ohje kaupunkitarhauksesta kiinnostuneille.

    Kaupungissa tarhaaminen vaatii taitoa ja tietoa tarhaustekniikoista, eikä se ole välttämättä paras tarhauspaikka aloittelevalle tarhaajalle. Opiskele mehiläistenhoidon perusteet kursseilla ja opiskele kaupunkitarhaustekniikka Stadin tarhaajien koulutustilaisuuksissa tai tältä sivustolta.

    Tarhapaikan valinta

    Tarhapaikkaa valittaessa kannattaa pesät ja niiden lentoaukot sijoittaa siten, että mehiläiset lentävät alueella, jossa liikkuu mahdollisimman vähän ihmisiä. Sijoittamalla pesän siten, että mehiläisen lähestymislento lentoaukolle on mahdollisimman lyhyt, vältät parhaiten ihmisten ja mehiläisten yhteentörmäykset. Voit ohjata lentoon lähtevät mehiläiset nousemaan korkeammalle pesän eteen, noin 2 metrin etäisyydelle rakennetulla suoja-aidalla tai käyttänen hyväksi alueen pensaita, joiden yli mehiläiset joutuvat lentämään. Kävelyteille ja ihmisten kulkureiteille on pesältä oltava matkaa yli 10 metriä.

    Pesä ei saa olla koko päivää paahteessa, koska silloin mehiläiset saattavat hylätä pesän. Mehiläiset eivät viihdy myöskään kovin tuulisilla paikoilla. Jos pesät talvehtivat kaupungissa, huomioi myös kevään puhdistuslennon mahdolliset haitat. Järjestä tarvittaessa mehiläisille vesipiste. Varsinkin katoilla ja kattoterasseilla vesipiste on ehdoton.

    Mehiläisrodun merkitys

    Hoida mehiläisiä siten, että vältät parveilun ja ryöstöt. Valitse kaupunkitarhaukseen säyseä ja hitaan parveiluvietin omaava rotu esim. italialaiset mehiläiset. Säätele mehiläisten määrää pesässä hoitoteknisin keinoin, esim. poistamalla sikiökakkuja jaokkeisiin tai poistamalla emon pienellä jaokkeella, jolloin pesään aiheutettu sikiökatko huolehtii siitä, että heinäkuun pesämehiläisiä ei synny. Riittävän ajoissa tehty emon poisto estää parveilun, vähentää pesän punkkimäärää ja lisää hunajasatoa. Näin estät parveilua ja kaupunkioloihin liian vahvan mehiläisyhteiskunnan muodostumisen, joka on helppo tarvittaessa siirtää talvehtimaan muualle.

    Viimeistään kolmen viikon kuluttua pesässä on uusi, vapaasti pariutunut emo ja ensimmäiset uudet mehiläiset alkavat kuoriutumaan 35–45 vrk kuluttua. Jos uuden emon kasvatus ei jostakin syystä ole onnistunut, voit hankkia pesään uuden munivan emon emonkasvattajilta.

    Emo kannattaa myös vaihtaa välittömästi, jos vapaasti pariutuneen emon jälkeläiset osoittautuvat hankaliksi hoitaa vihaisuutensa vuoksi. Silloin ne saattavat olla vaaraksi myös ohikulkijoille.

    Hoitotyön suunnittelu

    Hoida pesiä hyvällä säällä ja silloin, kun ympärillä liikkuu mahdollisimman vähän ihmisiä. Voit myös asentaa mehiläispesän hoitotöistä varoittavan kyltin ohikulkijoita varten pesien hoidon ajaksi.

    Poista hunajat pesästä käyttäen apuna mehiläispakoa. Aseta pako vuorokautta ennen hunajanpoistoa max. kahden ylimmän hunajaosaston alle. Näin hunajalaatikot tyhjenevät yön aikana mehiläisistä lähes täysin, eivätkä ole vaarana ohikulkijoille satoa korjattaessa.

    Varroapunkin torjunta

    Tutustu tarhaajiin lähialueella ja sovi varroapunkin torjunnan aloittamisesta saman aikaisesti alueen pesillä, jolloin punkkeja ei kulkeutuisi pesiin enää torjunnan jälkeen. Sulje kuolleen pesän lentoaukot välittömästi ja kuljeta pesä pois alueelta tyhjennettäväksi heti, kun se on mahdollista. Selvitä mahdollinen kuolinsyy.

    Käytä asiallisia tietotauluja. Kiellot provosoivat ohikulkijoita! Laita tarhalle yhteystietosi ja toimintaohjeet vaaratilanteissa.

    Antoisaa mehiläishoitokesää!

    ]]>
    https://kaupunkitarhaus.fi/kaytannonlaheiset-neuvot-kaupunkitarhaukseen/feed/ 0
    Mehiläisalan voimakaksikko Merja-Riitta ja Juha Laurila Vuoden mehiläistarhaajiksi https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisalan-voimakaksikko-merja-riitta-ja-juha-laurila-vuoden-mehilaistarhaajiksi/ https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisalan-voimakaksikko-merja-riitta-ja-juha-laurila-vuoden-mehilaistarhaajiksi/#respond Tue, 18 Jun 2019 12:47:02 +0000 https://kaupunkitarhaus.fi/st/?p=288 Suomen Mehiläishoitajain Liitto on valinnut Vuoden 2019 mehiläistarhaajiksi Merja-Riitta ja Juha Laurilan.

    Sen lisäksi, että heillä on pitkä kokemus ja vankka ammattitaito mehiläistarhaajina ja mehiläisalan tuottajina, he ovat tehneet pitkään arvokasta työtä alan kouluttajina ja etenkin citytarhauksen edistäjinä, mikä on lisännyt koko mehiläisalan tunnettuutta ja arvostusta ja vahvistanut Suomen mehiläisalan ja kotimaisen hunajan myönteistä imagoa. Luovat Laurilat ovat myös kehittäneet ja lanseeranneet markkinoille useita mehiläisalan tuotteita kuten Mesijuoman ja OnnenApila-mehiläisvahavalun.

    Merjiksen myönteinen ja rohkea ote ja hyvät suhteet mediaan, ravintola-alaan ja moniin muihin toimijoihin on luonut monenlaisia yhteistyökuvioita muiden alojen toimijoiden kanssa ja tuonut mehiläisalalle lisää näkyvyyttä.

    Merjis on ollut Stadin tarhaajien primus motor, hengenluoja ja pääluotsi, joka on yhdessä Jussin kanssa kasvattanut yhdistyksestä Suomen suurimman mehiläistarhaajien yhdistyksen, jonka toiminta on aktiivista, monipuolista ja innostavaa, ja myös yhdistyksen rajat ylittävää.

    Stadin tarhaajat on myös panostanut paljon nuorisotyöhön, mikä vankistaa alan tulevaisuudennäkymiä, sekä ollut näkyvästi esillä erilaisilla messuilla ja tapahtumissa tehden siten tärkeää markkinointityötä koko mehiläisalan hyväksi.

    ]]>
    https://kaupunkitarhaus.fi/mehilaisalan-voimakaksikko-merja-riitta-ja-juha-laurila-vuoden-mehilaistarhaajiksi/feed/ 0