1 Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
2 Tarkoitus ja toiminnan pääperiaatteet
Yhdistyksen tarkoituksena on koota pääkaupunkiseudun mehiläishoitajat edistämään ja tukemaan mehiläishoitoa pääkaupungissa ja sen ympäristökunnissa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää neuvonta-, luento- ja keskustelutilaisuuksia, kursseja, opintoretkiä sekä muuta neuvonta- ja virkistystoimintaa,
- osallistuu näyttelyihin ja messuihin mm. mehiläishoitoa ja tuotteita esittelevillä osastoillaan ja harjoittaa muutakin valistustoimintaa,
- tiedottaa aktiivisesti sekä jäsenistölle että ulkopuolisille tahoille,
- tekee yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla,
- osallistuu alan hankkeisiin sekä asiantuntijana että toimijana
- tekee aloitteita mehiläistalouden kehittämiseksi,
- edistää mehiläistalouden tutkimusta ja tautitarkkailua,
- ylläpitää myönteistä kuvaa mehiläistaloudesta ja -tuotteista sekä
- harjoittaa muuta mehiläishoitoon liittyvää toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, omistaa kiinteää omaisuuttaa ja arvopapereita sekä järjestää arpajaisia ja varojen keräystä. Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.
3 Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, perhejäseniä tai kunniajäseniä.
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan ottaa yksityiset henkilöt, oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt ja perhejäseniksi varsinaisen jäsenen muut samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.
Varsinaisten ja perhejäsenten hyväksymisestä päättää hallitus. Yhdistys voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti yhdistyksen ja mehiläishoitoalan hyväksi. Päätöksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.
4 Jäsenmaksu
Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä peritään vuosittain jäsenmaksu, jonka tulee kattaa sekä mehiläishoitoalan keskusjärjestölle maksettava, että yhdistykselle jäävä jäsenmaksu-osuus. Perhejäseniltä peritään vain yhdistyksen jäsenmaksuosuus. Jäsenmaksujen suuruuden määrää yhdistyksen vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
5 Jäsenyyden lakkaaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä yhdistyslaissa säädetyllä tavalla, mutta on velvollinen suorittamaan kuluvan kalenterivuoden jäsenmaksun. Jos eronneen jäsenen perheestä on joku yhdistyksessä perhejäsenoikeudella, hänen jäsenyytensä lakkaa varsinaisen jäsenen erottua ellei hän ilmoita siirtävänsä perhejäsenyyttään yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi ja hallitus hyväksyy sen. Hallitus toteaa eronneeksi jäsenen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen yhden vuoden ajalta.Yhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan yhdistyksestä erottaa sellainen jäsen, joka toimii lakia, hyviä tapoja tai yhdistyksen sääntöjä ja periaatteita vastaan. Erottamispäätöstä tulee kannattaa kaksikolmasosaa (2/3) kokouksen osanottajista. Asianomaisella jäsenellä on ennen asian päättämistä varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Jos jäsen on päätetty erottaa, on siitä asianomaiselle viipymättä ilmoitettava kirjatulla kirjeellä.
6 Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään huhtikuun 15. päivään mennessä. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus niin päättää tai vähintään yksikymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Yhdistyksen kokouksissa on kullakin jäsenrekisteriin merkityllä jäsenellä yksi ääni. Yhteisön tai säätiön äänioikeus edellyttää aina sen yhteisön tai säätiön toimivaltaisen elimen nimetylle henkilölle antamaa valtakirjaa ja ääniä on vain yksi. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaissa tai näissä säännöksissä määrätä toisin, se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten jakautuessa tasan, vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.
7 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetettävällä sähköpostikutsulla.
8 Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus;
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
- vahvistetaan kokouksen työjärjestys;
- esitetään yhdistyksen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen sekä esitetään toiminnantarkastuskertomus;
- päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;
- määrätään yhdistyksen jäsen- ja perhejäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi;
- päätetään kuluvan vuoden toimintasuunnitelman hyväksymisestä;
- määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset sekä toiminnantarkastajien palkkiot;
- vahvistetaan kuluvan vuoden talousarvio;
- valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi (2) vuodeksi;
- valitaan hallituksen jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle;
- valitaan kaksi toiminnantarkastajaaja heille kaksi varamiestä tarkastamaan kuluvan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa;
- mikäli yhdistys on liittynyt joihinkin järjestöihin sääntöjen 2 pykälän mukaisesti, valitaan edustajat näihin kokouksiin;
- päätetään yhdistyksen koollekutsumistavasta huomioiden näiden sääntöjen 7 pykälän määräykset;
- päätetään muut hallituksen esittämät asiat;
- kokouksen päättäminen.
9 Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksen kahdeksi vuodeksi valitsemat puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä jäsenille valittavat henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsen voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään neljäksi (4) toimikaudeksi ja puheenjohtaja kolmeksi (3). Vuosittain jäsenistä ja varajäsenistä eroaa kolme, ensimmäisellä kerralla arvan perusteella ja sen jälkeen eroaa aina kaksi vuotta hallitukseen kuuluneet. Erovuoroisten tilalle valitaan kolme (3) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Hallitus voi lisäksi nimetä muita tarpeellisia toimihenkilöitä. Sihteeri ja rahastonhoitaja voivat olla hallituksen ulkopuoleltakin.
10 Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos kaksikolmasosa (2/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kolmen (3) muun jäsenen läsnä ollessa. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide.
11 Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilejä ja hallintoa toimivuoden aikana tarkastaa kaksi vuosikokouksen valitsemaa toiminnantarkastajaa. Hallituksen on helmikuun 15. päivään mennessä esitettävä toiminnantarkastajille tilinpäätös ja omaisuusluettelo tarkastettavaksi. Toiminnantarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle kolmen (3) viikon kuluessa.
12 Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai hallituksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa. Hallitus voi oikeuttaa puheenjohtajan, sihteerin tai rahastonhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.
13 Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia on mainittu kokouskutsussa ja muutosehdotusta kannattaa vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.
14 Yhdistyksen purkaminen
Yhdistys voidaan purkaa samalla tavoin kuin sääntöjen muuttamisesta 13 pykälässä määrätään. Yhdistyksen purkautuessa sen viimeinen kokous päättää varojen ja muun omaisuuden käytöstä mehiläishoidon edistämiseksi ensisijaisesti yhdistyksen toimialueella. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi varat käytetään samaan edellä mainittuun tarkoitukseen.