Kaupunki­tarhaajan opas

Mehiläistarhaaja ei pelkästään kerää mehiläisiltä hunajaa, vaan hän myös hoitaa niitä. Hän tekee suurinpiirtein samaa kuin muidenkin eläinten kasvattajat, mutta ei rajoita hoidokkiensa vapautta. Vaikka mehiläiset ovat asuneet kanssamme vuosisatojen ajan, ne ovat puolivillejä ja lentävät minne tahtovat. Niinpä ihmisen täytyy huolehtia siitä, että mehiläiset – etenkin emot – ovat tyytyväisiä oloihinsa. Muuten ne voivat lähteä etsimään parempaa asuinpaikaa.

(Socha, Piotr. 2016. Mehiläinen. nemo.)

  • Kurssit

    Mehiläisten hoito on luonnonläheinen harrastus. Harrastus tuottaa, paitsi herkullista ja terveellistä hunajaa, myös […]

  • Mehiläisparvi stadissa

    Kaupunkitarhaajan huolena on hoitaa mehiläisten luontainen parveilu hallitusti. Lue Merja-Riitta Laurilan blogi-teksti Parveilua ja parinvaihtoa. […]

  • Periaatteet ja toimintatapamalli mehiläistenpidolle Helsingissä

    Helsingin kaupunki haluaa edistää mehiläistenpitoa mahdollistamalla pienimuotoisen mehiläistarhauksen kaupungin yleisillä alueilla.

  • Käytännönläheiset neuvot kaupunkitarhaukseen

    Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry:n käytännönläheinen ohje kaupunkitarhauksesta kiinnostuneille. Kaupungissa tarhaaminen vaatii taitoa ja tietoa […]

  • Stadin Tarhaajien huoneentaulu

  • Mehiläisten ilmoittaminen pitopaikkarekisteriin

    Mehiläisten tarhapaikkojen rekisteröinnistä pitopaikkarekisteriin Ruokaviraston sivuilla: ”Jokaisen eläintenpitäjän, myös mehiläistarhaajan, on rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi riippumatta pesien […]

  • Muistathan ottaa pesistäsi EKM-näytteet

    Tänäkin vuonna yhdistys korvaa jäseniensä omistamien, Ruokaviraston pitopaikkarekisterissä olevien mehiläisyhteiskuntien esikotelomätätestejä kuittia/maksutositetta vastaan. Myyntiin menevien pesien […]

  • Mehiläispesän input ja output

    ”The most wonderful thing about providing for the needs and health of bees is that […]

  • Hellesään juomapaikka mehiläisille

    Mehiläispesä käyttää koko vuoden mittaan kuutisenkymmentä litraa vettä. Sitä tarvitaan toukkaruoan tuottamiseen ja kuumalla säällä […]

  • Mehiläisten toukokuu

    Toukokuu on mehiläisille julmin. Talvehtineet pesämehiläiset jäävät keruumatkalle yksi toisensa perästä. Vanhapolvi, kuningatarta lukuunottamatta, katoaa […]

  • Biologista varroapunkintorjuntaa

    Varroapunkkien lisääntyminen tapahtuu peittosikiökennoilla.  Emopunkki on ratsastanut ruokkijamehiläisen niskassa kennostolle ja laskeutunut kennon pohjalle piiloutuakseen ruokittavan […]

  • Pesälaatikko kuljetuskuntoon

    Mehiläishoitajat siirtävät pesiä yleensä myöhään illalla tai yöllä. Pesän voi laittaa kuljetuskuntoon jo päivällä ja […]