Kaupunki­tarhaajan opas

Mehiläistarhaaja ei pelkästään kerää mehiläisiltä hunajaa, vaan hän myös hoitaa niitä. Hän tekee suurinpiirtein samaa kuin muidenkin eläinten kasvattajat, mutta ei rajoita hoidokkiensa vapautta. Vaikka mehiläiset ovat asuneet kanssamme vuosisatojen ajan, ne ovat puolivillejä ja lentävät minne tahtovat. Niinpä ihmisen täytyy huolehtia siitä, että mehiläiset – etenkin emot – ovat tyytyväisiä oloihinsa. Muuten ne voivat lähteä etsimään parempaa asuinpaikaa.

(Socha, Piotr. 2016. Mehiläinen. nemo.)

  • Käytännönläheiset neuvot kaupunkitarhaukseen

    Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n käytännönläheinen ohje kaupunkitarhauksesta kiinnostuneille. Kaupungissa tarhaaminen vaatii taitoa ja tietoa […]

  • Kurssit Helsingissä

    Mehiläistarhauksen perusteet Mehiläistarhausta keskellä kaupunkia! Kurssilla opitaan mehiläistenhoidon perusteet kaupunkiolosuhteissa ja maaseudulla. Tutustutaan mehiläisen biologiaan […]

  • Stadin Tarhaajien huoneentaulu

    Hanki teoreettinen tieto mehiläisten hoitamisesta Osallistu pesäkäynneille Stadin tarhaajien opetuspesillä Liity mukaan Stadin tarhaajien toimintaan […]

  • Mehiläisten ilmoittaminen pitopaikkarekisteriin

    Mehiläisten tarhapaikkojen rekisteröinnistä pitopaikkarekisteriin Ruokaviraston sivuilla: Jokaisen eläintenpitäjän, myös mehiläistarhaajan, on rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi riippumatta pesien […]

  • Muistathan ottaa pesistäsi EKM-näytteet

    Tänäkin vuonna yhdistys korvaa jäseniensä omistamien, Ruokaviraston pitopaikkarekisterissä olevien mehiläisyhteiskuntien esikotelomätätestejä kuittia/maksutositetta vastaan. Myyntiin menevien pesien […]

  • Mehiläispesän input ja output

    Brigit Strawbridge: ”The most wonderful thing about providing for the needs and health of bees […]

  • Hellesään juomapaikka mehiläisille

    Mehiläispesä käyttää koko vuoden mittaan kuutisenkymmentä litraa vettä. Sitä tarvitaan toukkaruoan tuottamiseen ja kuumalla säällä […]

  • Mehiläisten toukokuu

    Toukokuu on mehiläisille julmin. Talvehtineet pesämehiläiset jäävät keruumatkalle yksi toisensa perästä. Vanhapolvi, kuningatarta lukuunottamatta, katoaa […]

  • Biologista varroapunkintorjuntaa

    Varroapunkkien lisääntyminen tapahtuu peittosikiökennoilla.  Emopunkki on ratsastanut ruokkijamehiläisen niskassa kennostolle ja laskeutunut kennon pohjalle piiloutuakseen ruokittavan […]

  • Pesälaatikko kuljetuskuntoon

    Mehiläishoitajat siirtävät pesiä yleensä myöhään illalla tai yöllä. Pesän voi laittaa kuljetuskuntoon jo päivällä ja […]

  • Parvenpyydystäjän työkalut

    Mehiläisparvea kiinni otettaessa tarvitaan jotain mihin parvi laitetaan: pahvilaatikko, erityinen parvilaatikko tai -putki, tyhjä pesäosasto […]

  • Mehiläispallo pihassa?

    Onko pihallesi ilmaantunut suriseva pallo omenapuun oksaan? Mehiläisiä surraa ja pörrää ympäriinsä, mitä ne oikein […]