Merja-Riitta Laurilan luento Kestävän kehityksen huippuseminaarissa 2018.
Kasvit nousivat merestä maalle jo n. 400 miljoonaa vuotta sitten. Kukkien ja pölyttäjien evoluutio on ollut alusta alkaen kummankin osapuolen kehitystä ajava prosessi. Kukkakasvit ja niiden muodostamat hedelmät vaikuttivat myös omien esivanhempiemme kehitykseen. Kehitysryöpsähdyksen ansiosta lisääntyivät linnut, lepakot ja muut nisäkkäät, myös kädelliset ja ne olivat tehokkaita siementen levittäjiä.
Pölyttäjien suojeluun potkua kansallisesta strategiasta
Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 % maailman kasvilajeista. Pölytyksen arvo onkin rahallisesti mitattuna moninkertainen verrattuna hunajan arvoon. Suomessa pölytyksen arvo on 60 miljoonaa euroa vuodessa eli jopa 11,5-kertainen vuotuiseen hunajasatoomme verrattuna.
Kuka niissä kukissa käy?
- Suomessa on tavattu 233 mesipistiäislajia, jotka kuuluvat 6 heimoon.
- Alkuperäisistä lajeistamme 37 on kimalaisia ja loput 195 ns. erakkomehiläisiä.
- Tarhamehiläinen pystyy korvaamaan muita mesipistiäisiä luonnonvaraisten viljelykasvien pölyttäjänä vain osittain.
- Erakkomehiläiset ovat villimehiläisiä. Ne elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta vailla samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläiset ja kimalaiset.
- Kimalaisten pölytystehokkuus perustuu mm. niiden pitkään kieleen ja nopeatahtiseen kukkavierailuun. Ne pystyvät myös lentämään viileämmässä ja tuulisemmassa säässä kuin mehiläiset.
- Lue lisää Metsiemme pistiäisiä
Mehiläiset ovat kukille ihanteellinen kumppani, sillä niiden kosketus on lempeä eikä vahingoita kukkaa. Siksi kasvit tekevät parhaansa houkutellakseen mehiläisiä mutta myös kertoakseen, ovatko mesivarat täynnä vai lopussa. Tähän tarkoitukseen niillä on mesiviivat.
Mehiläiset palvelevat lähes kaikkia kukkia. Harvat jäävät niiltä hyödyntämättä, sillä kukkapaikoista käydään kertomassa pesässä muille.
kimalainen 
ampiainen 
mehiläinen
Hunajassa maistuu maisema
Hunaja on tarkka kartta mehiläisten laidunalueesta, sen kasveista, ilmastosta, maaperästä ja jopa alueen hyönteisten hyvinvoinnista.
Maisema antaa hunajalle aromin, värin ja koostumuksen.
Mehiläisten keruualue on kahden kilometrin säde pesän ympärillä (1 256 ha).
Pölyttäjien merkitys ihmisille
www.polytys.fi/polyttajien-merkitys
Mehiläiset ovat omalaatuinen ja pieni eliöryhmä – vähän kuin me ihmiset. Apis-suvusta tunnetaan vain yhdeksän lajia, ja niistä kahdeksan elää yksinomaan Aasiassa. Afrikkaan ja Eurooppaan on asettunut ainoastaan yksi: hunajamehiläinen, Apis mellifera.
Silti mehiläiset ihmisen lailla vaikuttavat maapalloon merkittävästi. 80 prosenttia kukkakasvilajeista vaatii hyönteispölytyksen, ja mehiläiset hoitavat niistä 85 prosenttia. Hedelmäpuista mehiläisten palveluja käyttää 90 prosenttia.
Myös ihminen hyötyy valtavasti mehiläisistä. Hyönteispölytteiset kasvit tuottavat 100 prosenttia maailman lykopeenista ja eräistä muista elimistöä suojaavista antioksidanteista, yli 90 prosenttia C-vitamiinista, suurimman osan A-vitamiinista ja muista karotinoideistasekä valtaosan rasvoista, kalsiumista, fluoridista ja foolihaposta. Jos mehiläisiä kiusaavia punkki- ja sienitauteja ei saada kuriin ja pölyttäjät hupenevat, ihmiskunnan tasapainoinen ruokavalio on vaarassa.
Prof. Heikki Hokkanen, Tiedelehti